Hengitystieinfektioiden aikaa

Talvikuukausina on monia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia liikkeellä ja lapset sairastelevat paljon. Viruksista varsinkin kaksi aiheuttaa ”normaaliin flunssaan” nähden hieman suurempia ongelmia ja epidemioita: RSvirus ja influenssa. 

Seuraavassa lyhyt tietoisku RS-viruksesta 

RS-virus eli RSV (lyhenne tulee sanoista respiratory syncytial virus) aiheuttaa hengitystieinfektioita yleisimmin marras-joulukuulta kevätkuukausiin asti, ja eniten tautia esiintyy talvikuukausien aikana. Isomman epidemian se aiheuttaa yleensä joka toinen talvi ja vastaavasti joka toinen talvi tautiin sairastuu ihmisiä vähemmän.

Edellinen iso epidemia oli talvella 2018 eli nyt tänä talvena tautia on taas enemmän liikenteessä. RSV tarttuu pisaratartuntana sekä suoraan (esimerkiksi yskäisy tai aivastaminen), että myös epäsuorasti (esimerkiksi käsien kautta), oireet alkavat yleensä 4-5 päivän kuluttua tartunnasta. RS-viruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon sairastunut ihminen erittää virusta eli on tartuttava noin viikon ajan sairauden alusta lähtien. 

Miksi RSV on sitten merkittävä ja ongelmallinen muihin ”flunssaviruksiin” nähden?

Isommilla lapsilla ja aikuisilla se ei yleensä olekaan, mutta vauvoilla, pienillä lapsilla ja vanhuksilla RS-viruksen aiheuttama tauti voi olla hankalampi ja vaatia sairaalahoitoa. Ihminen voi saada RSV-tartunnan useita kertoja elämässään, mutta voimakkaimmat oireet tulevat ensimmäisen infektion yhteydessä ja myöhemmin uusissa tartunnoissa oireet ovat lievempiä. 

Isommalle lapselle RSV aiheuttaa yleensä ylähengitystieinfektion ja siihen liittyvät ”flunssaoireet”, esimerkiksi nuhaa, kurkkukipua ja lämpöilyä, mutta imeväiselle tai pienelle lapselle viruksesta voi aiheutua alahengitysteiden eli keuhkojen tulehdus. Seurauksena voi olla keuhkojen pienten ilmatiehyiden tulehdus eli bronkioliitti, jossa ilmatiehyet ahtautuvat limasta ja tämän seurauksena lapselle tulee hengitysvaikeuksia. RSV voi aiheuttaa myös keuhkokuumeen joko yksin tai yhdessä bakteerin kanssa. 

Kuinka vanhempien tulisi sitten toimia, mikäli lapsella epäillään RS-viruksen aiheuttamaa infektiota?

Lapsen oireiden perusteella ei useinkaan voi sanoa mikä virus taudin aiheuttaa sillä monet virukset aiheuttavat samankaltaisia oireita. Viruksen nimellä ei oikeastaan ole väliä, koska viruksen aiheuttamissa hengitystieinfektioissa hoito on oireenmukaista eikä antibiootteja yleensä tarvita. 

Kuten aiemmin totesin, RS-viruksen osalta isommalla lapsella ei yleensä ole odotettavissa suurempia ongelmia ja tauti hoituu levolla. Toki bakteerien aiheuttamat jälkitaudit (yleisimmin korvatulehdus, harvemmin keuhkokuume) ovat mahdollisia kuten muidenkin virusten aiheuttamien hengitystieinfektioiden yhteydessä ja mikäli tällaisesta herää epäilyä, niin on hyvä käydä lääkärin arviossa. 

Vauvalla ja pienellä lapsella tilanne on toinen ja mikäli epäilee, että lapsella on hengitysvaikeuksia, niin on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

RS-viruksen kohdalla suurin riski vakavalle taudille on 8-12 viikon ikäisillä vauvoilla. Mikäli vauvalle aiheutuu nuhaisuudesta/limaisuudesta syömisongelmia, hengitys vinkuu tai rohisee ja näyttää ponnistavalta tai tihentyneeltä, esiintyy hengityskatkoja tai pienelle vauvalle nousee selvä kuume, niin on syytä hakeutua lääkärin arvioon. 

Vastaanotolla lääkäri tarkastelee vauvan yleisvointia ja jäntevyyttä, kuuntelee keuhkot ja tarkistaa korvat. Monesti lisäapuna käytetään happisaturaation mittaamista, tarvittaessa voidaan määrittää tulehdusarvo ja tarkistaa keuhkojen röntgenkuva. Joskus lapsi täytyy ohjata jatkohoitoon ja seurantaan sairaalaan. 

 

Ilkka Paalanen 

Lasten Seppä