Koronavirus lapsilla

Koronaviruksen aiheuttama epidemia on saavuttanut Suomen ja tautitapaukset lisääntyvät. Tiedetään, että koronaviruksen aiheuttama infektio voi olla vaarallinen tietyille riskiryhmille (esimerkiksi vanhukset) ja riskiryhmiä pyritään suojaamaan vähentämällä sosiaalisia kontakteja koko väestössä. Epidemian leviämistä hidastamalla pyritään myös välttämään terveydenhuollon ylikuormittuminen. Lapsilla ja nuorilla sosiaalisten kontaktien vähentäminen on johtanut isoon muutokseen koulunkäynnissä ja opiskelussa, suurin osa lapsista saa tällä hetkellä etäopetusta. Lisäksi lähes kaikki lasten ohjatut harrastukset ovat jääneet toistaiseksi tauolle. Epidemian vaikutus lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä on jo nyt ollut valtava.

Mitä lasten kohdalla tiedetään koronaviruksesta, sen aiheuttamista oireista ja ennusteesta? Maailmalta tulleiden tietojen mukaan lasten kohdalla tilanne on varsin lohdullinen, lasten oirekuva on ollut aikuisiin verrattuna lievempi ja ennuste selvästi parempi. Koronavirusepidemia alkoi Kiinasta ja ensimmäisiä raportteja koronaviruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta kiinalaisessa lapsiväestössä on julkaistu arvostetuissa kansainvälisissä lääketieteen lehdissä (The New England Journal of Medicine ja Pediatrics).

NEJM-lehdessä julkaisussa kirjoituksessa tarkasteltiin sairaalassa hoidettuja alle 16-vuotiaita lapsia, joilla oli testillä varmistettu koronavirusinfektio. Yhteensä näitä lapsia oli 171. Tutkituilla lapsilla koronavirusinfektion aiheuttamat oireet olivat tyypillisiä hengitystieinfektion oireita, mutta vain 41.5 %:lla lapsista oli jossakin taudin vaiheessa kuumetta (lämpö yli 37.5 astetta). Tässä potilasjoukossa yleisimpiä oireita olivat yskä, nielun punoitus ja kuume. Harvemmin esiintyneitä oireita olivat ripuli, väsymys, nuha ja oksentelu. Tutkituista 16 % oli kokonaan oireettomia eli noin joka kuudes lapsi ei koronavirustartunnasta huolimatta saanut lainkaan oireita. 171 lapsen joukosta 3 lasta tarvitsi tehohoitoa, heillä kaikilla oli vaikean infektion riskitekijänä perussairaus. Potilaista yksi, 10 kuukauden ikäinen vauva, jolla oli koronavirusinfektion lisäksi suolentuppeuma, menehtyi 4 viikon hoitojakson jälkeen.

Pediatrics-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 2143 alle 18-vuotiasta koronavirusinfektiota sairastavaa lasta, joista noin kolmasosalla diagnoosi oli testillä varmistettu ja lopuilla oli epäily koronaviruksesta. Epäillyillä potilailla diagnoosin perusteena käytettiin oirekuvaa, altistumistaustaa, laboratoriokokeita, kuvantamistutkimuksia sekä muiden infektioiden kuten influenssan poissulkemista. 2143 potilaasta kokonaan oireettomia oli n. 4 %, lieviä oireita oli puolella ja kohtalaisia oireita (keuhkokuume, mutta ei merkittäviä hengitysvaikeuksia) oli 40 %:lla. Tässä tutkimuksessa siis kokonaan oireettomia, lievästi tai kohtalaisesti oireilevia oli yhteensä yli 90 % kaikista potilaista. Vaikeita (häiriöt hapettumisessa) tai kriittisiä (henkeä uhkaavia) oireita oli n. 6 %:lla lapsista. Eniten eri ikäryhmissä vaikeita tai kriittisiä oireita esiintyi alle 1-vuotiailla (noin 11 %:lla kaikista alle 1-vuotiaista potilaista) ja 1-5-vuotiailla (noin 7 %:lla kaikista 1-5-vuotiaista potilaista). Vakavasti ja kriittisesti oireilevien potilaiden osuus oli pienempi siinä potilasjoukossa, jossa koronavirusinfektio oli varmistettu laboratoriotestillä (noin 3 %) kuin niiden potilaiden joukossa, joiden diagnoosia ei oltu varmistettu testillä (noin 7.5 %). On siis mahdollista, että epäiltyjen koronaviruspotilaiden joukossa osa tautitapauksista oli jonkin muun kuin koronaviruksen aiheuttamia. 2143 potilaan joukossa kuoli yksi 14-vuotias poika, hänen mahdollisista riskitekijöistä ei julkaisussa ollut mainintaa.

Koronavirusinfektio näyttäisi olevan lapsella usein oireeton tai vähäoireinen ja vakavia oireita esiintyy harvemmin kuin aikuisilla. THL:n mukaan “vaikean koronavirustaudin riski ei ole lisääntynyt terveillä tai niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perussairaus, esimerkiksi astma tai diabetes, on hoitotasapainossa. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat puolustuskykyä lamaavaa eli immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista. Jos tällaista lääkitystä tarvitseva lapsi tai nuori saa koronavirusinfektioon sopivia oireita, huoltajan pitää ottaa herkästi yhteyttä siihen erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa lapsi tai nuori on perussairautensa vuoksi seurannassa.”

Ilkka Paalanen

Lastenlääkäri, Lasten Seppä

Käytetyt lähteet:

  1. Xiaoxia Lu, Liqiong Zhang, Hui Du et al. SARS-CoV-2 Infection in Children. NEJM. 2020 Mar 18.
  2. Dong Y, Mo X, Hu Y, et al. Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics. 2020; doi: 10.1542/peds.2020-0702
  3. Thl.fi