Lapsen poikkeava kasvu

Lapsen kasvu on ikkuna lapsen terveyteen, sillä normaali kasvu edellyttää terveyttä. Monet sairaudet voivat vaikuttaa lapsen kasvuun ja monien sairauksien kuten esimerkiksi keliakian tiedetään usein heijastuvan lapsen kasvuun jo ennen varsinaisten oireiden alkamista. Aina ei tule ajateltua, mutta suomalainen neuvolajärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja kasvun seurantaa toteutetaankin harvassa maassa yhtä tiivisti kuin Suomessa. Lapsen kasvua seurataan säännöllisesti vastasyntyneestä peruskoulun loppuun saakka vähintään 24 kertaa. Kasvun seuranta kattaa koko lapsiväestön ja seurantaan osallistuu lähes kaikki suomalaisista lapsista. Yksi lastenneuvolan monesta tehtävästä onkin havaita mahdolliset lasten kasvusairaudet ja reagoida näihin.  

Lastenlääkärin työssä lapsen lyhytkasvuisuus tai pituuskasvun hidastuminen ovat yleisiä syitä vastaanotolle tuloon. Neuvolassa kasvun seulonta löytää tehokkaasti poikkeavasti kasvavat lapset ja nämä tutkitaan hyvin jo neuvolalääkärin toimesta.

Lapsen kasvulle on oleellista sen johdonmukaisuus eli se että lapsi kasvaa tasaisesti omalla kasvukäyrällään. Suurin osa lyhytkasvuisista lapsista on terveitä ja hidastuneessa pituuskasvussakaan harvemmin kasvusairauksia löytyy. Yleensä huoli herää enemmänkin lyhyenä kuin pitkänä kasvavasta lapsesta. Väestön pituus noudattaa tietyssä ikäluokassa melko tarkasti normaalijakaumaa ja ”tilastollisesti lyhyen” raja on alle -2 SD ja ”tilastollisesti pitkän” yli 2 SD. Näin tietyssä ikäluokassa on aina 2,5% lyhyitä ja 2,5% pitkiä. Väittäisin että lyhyet lapset edustavat usein lyhyiden vanhempien keskimääräistä lyhyempiä lapsia ja taas pitkänä kasvavat lapset pitkien vanhempien keskimääräistä pidempiä lapsia. En ole perehtynyt tieteellisellä saralla niin paljoa ihmisen parinmuodostukseen, mutta uskoisin katseiden kohtaavan helpommin niiden ollessa melko samalla tasolla toisiaan.

Terveen lapsen kasvu määräytyy 80-90%:sti geneettisesti vanhemmilta saadun perimäaineksen mukaan. Usein sanon vanhemmille, että ”toiset geenit määräävät minkä mittainen lapsesta tulee ja toiset geenit määräävät kuinka kauan tähän menee aikaa” (kasvun tempo). Kun geenit peritään molemmilta vanhemmilta niin tärkeä asia lapsen kasvuselvittelyissä on aina vanhempien ja sisarten kasvutavan tunteminen. Jos vanhemman oma neuvolakortti löytyy isovanhempien vintiltä niin  oman lapsen kasvua on hyödyllistä verrata omiin mittoihin.

Yleensä lyhyenä tai hitaasti kasvavalla lapsella ei todeta mitään kasvuun vaikuttavaa sairautta, mutta nämä on toki hyvä muistaa. Eri ikäisillä lapsilla kasvun tarkastelussa on omat erityispiirteensä (imeväinen, taapero, leikki-ikäinen ja murrosikä), jotka lääkärissä huomioidaan. Usein tarkastetaan verikokeita esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan tai keliakian poissulkemiseksi tai jos epäillään huonon kasvun taustalla vähäoireista kroonista sairautta tai esimerkiksi kasvuhormonivajetta. Tärkeimmät tutkimusvälineet ovat lapsen kasvukäyrän tarkastelu, vanhempien/suvun kasvutavan selvittely ja lapsen huolellinen kliininen tutkiminen. Joskus selvittelyissä tarvitaan muitakin tutkimuksia kuten luustoiän tarkastamista röntgenkuvalla, mittasuhteiden tarkastamista tai kasvuhormonierityksen tutkimista stimulaatiokokein.

Yleensä lyhyen lapsen kohdalla on kyse terveen lapsen terveestä kasvutavasta eikä mitään kasvusairautta ole osoittaa. Nämä on kuitenkin hyvä muistaa ja diagnosoida ajoissa. Tärkeää on muistaa, että terveen, lyhyenä kasvavan lapsen kohdalla kyse on ominaisuudesta eikä sairaudesta. Usein sanonkin lapselle että ”olet terve ja kasvat sopivan kokoisena ja se on tärkeintä”.

Hannu Nissinen

Lasten Seppä