Lasten ruoka-allergiat

Onko vauvalla kutisevaa, kuivan karheaa ihottumaa? Nouseeko pienokaisen iholle nokkosrokkoa aina syömisen jälkeen? Taittaako lapsen kasvu tiheän pulauttelun ja ripulin takia? Edellä mainitut oireet voivat imeväisellä olla merkkejä ruoka-allergiasta, mutta toisaalta myös moni muu sairaus voi aiheuttaa samanlaisia oireita.

Ruoka-allergiaa esiintyy muutamalla prosentilla pienistä lapsista, epäilyä ruoka-allergiasta huomattavasti useammin. Yleisimmät allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet lapsilla ovat lehmänmaito, kananmuna, viljat ja palkokasvit, harvemmille tulee oireita esimerkiksi kasviksista, hedelmistä tai kaloista. Tavallisimpia ruoka-allergian oireita ovat laaja-alainen atooppinen ihottuma, nokkosrokko eli urtikaria sekä limakalvojen ja ihon turvotus eli angioödeema. Joskus ruoka-allergia aiheuttaa suolioireita kuten oksentelua ja ripulia. Kouluikäisellä, siitepölyille allergisella lapsella tietyt hedelmät ja kasvikset voivat tuoreina varsinkin keväisin ja kesäisin aiheuttaa suun kutinaa tai kirvelyä. Tällöin kyseessä on tavallisimmin koivun siitepölyallergiaan liittyvä ristiallergia.

Mikäli lapsen oireilu on lievää, esimerkiksi ajoittaista, itsestään ohittuvaa ihon paikallista punoittelua tai yksittäisiä pieniä ihottuma-alueita, jotka pysyvät kurissa perusvoiteilla ja silloin tällöin käytettävillä kortisonivoidekuureilla, ja lapsen kasvu ja kehitys etenevät normaalisti, ei välttämättä mitään tutkimuksia tarvita. Tällöin jatketaan normaalia, monipuolista ruokavaliota eikä sitä lähdetä turhaan rajoittamaan. Jos havaitaan jonkin tietyn ruoka-aineen aiheuttavan lapselle lieviä oireita, niin tätä pyritään kuitenkin tarjoamaan ruokavaliossa oireiden sallimissa rajoissa eli sellaisina määrinä, joista lapselle ei tule oireita.

Jos lapsen oireilu on hankalaa ja pitkäkestoista, epäillään ruoka-aineen aiheuttamaa vaikeaa allergista reaktiota tai lapsen ruokavalio on allergiaepäilyn takia suppea ja rajoittunut, niin tarkemmat selvittelyt ovat aiheellisia. Allergiaselvittelyn perustana on aina vanhemmilta ja lapselta saatujen esitietojen yhdistäminen lääkärin tekemiin tutkimushavaintoihin ja lisäksi apuna voidaan käyttää allergista herkistymistä mittaavia testejä. Näitä ovat verestä otettavat allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet ja ihopistokokeet, joilla tutkitaan lapsen herkistymistä yksittäisille ruoka-aineille. Paras ja luotettavin testi ruoka-allergian tutkimiseksi on valvottu välttämis-altistuskoe, jota käytetään varsinkin, jos epäillään allergiaa ravitsemuksessa keskeiselle ruoka-aineelle eli yleensä maidolle tai viljoille.

Ruoka-allergian hoito on oireita aiheuttavan ruoka-aineen määräaikainen (osittainen tai täysi) välttäminen, muutoin normaalia iänmukaista ruokavaliota jatketaan. Ruoka-allergioiden ennuste pienellä lapsella on varsin hyvä. Ennusteeseen tosin vaikuttaa kyseessä oleva ruoka-aine. Maito-, kananmuna- ja vilja-allergiat ohittuvat usein kouluikään mennessä, mutta esimerkiksi pähkinä- ja kala-allergiat jatkuvat useammin aikuisikään.

Ilkka Paalanen

Lastenlääkäri

Lasten Seppä