Terveydeksi, nainen!

Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Kaikki kunnia molemmille sukupuolille, emme pärjää ilman toisiamme, mutta naistenpäivän kunniaksi tämä kirjoitus on omistettu naisen terveydelle.

Naistenpäivää on vietetty jo 1900-luvun alkupuolelta. Sen tarkoituksena on juhlia naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia ja samalla nostaa esiin alueita, joissa tasa-arvon kehittäminen on edelleen kesken.

Jos on lottovoitto syntyä Suomeen, niin erityisesti suomalaisen naisen osa on onnekas. Terveydenhuoltomme on toimiva, kasvuamme seurataan ja tuetaan säännöllisesti. On itsestään selvää, että tyttö voi kouluttautua, hänellä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, naiseksi kasvaminen nähdään osana luonnollista prosessia, eikä sukupuolisuuteemme liitetä häpeän leimaa. Sukuelimemme saavat kasvaa sellaisiksi kuin ne ovat, saamme itse vastata kehostamme, valita kumppanimme ja säädellä perhekokoamme.

Yhteiskuntamme tekee paljon terveytemme eteen. Neuvola ja kouluterveydenhuolto kuuluvat kaikille, kaikilla on myös oikeus perhesuunnitteluun ja raskauden seurantapalveluihin. Jokainen nainen saa aikanaan kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan ja aikanaan myös mammografiatutkimuksiin. Työterveyspalvelut koskettavat suurta osaa työssäkäyvästä väestöstä, ja myös työttömien terveystarkastuksiin on suunnattu voimavaroja. Toivottavasti laadukas terveydenhuolto on saavutettavissa jatkossakin kaikille, riippumatta siitä minkälaiseksi palveluverkosto Sote-uudistuksen myötä kehittyy.

Kuitenkin tärkein terveyden voimavara on ihminen itse. Päivittäiset valintamme joko tukevat terveyttä tai romuttavat sitä. Hyvinvointi koostuu pienistä palasista, ja vaikka et voisi ratkaista kaikkia ongelmia, voit varmasti vaikuttaa johonkin elämänalueeseen. Näiden vinkkien omaksuminen on toki sallittua (ja toivottavaa!) myös miehille!

Syö hyvin!

Monikaan nykyihmisistä ei kärsi ravinnon puutteesta, mutta se laadussa on monellakin parantamisen varaa. Koko elimistömme muodostuu soluista, jotka uusiutuvat jatkuvasti, kukin solukko omaan tahtiinsa. Rakennuspalikkoina käytetään sitä, mitä syömme, eli rasvan laadulla ja riittävän proteiinin saannilla on todellakin merkitystä. Vitamiineja ja hivenaineita tarvitaan elimistön aineenvaihdunnallisten prosessien ylläpitämiseksi. Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja ja suojaravintoaineita ja lisäksi kuitua, joka parantaa suolen toimintaa ja lisää suolen bakteerien hyvinvointia. Monipuolinen ruokavalio riittää usein perustarpeiden tyydyttämiseen, mutta lisäravinteistakin saattaa olla hyötyä. D-vitamiinin säännöllistä käyttöä suositellaan näillä leveysasteilla kaikille. Saantisuositusten mukaiset määrät eivät kaikilla riitä D-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi, mutta oma D-vitamiinitaso on helppo tarkistaa verikokeella ja säädellä annosta yksilöllisesti tämän perusteella.

Liiku säännöllisesti

Ihmistä ei ole luotu istumaan toimistossa ja sohvalla. Pienikin arkiaktiivisuus virkistää, parantaa verenkiertoa, ylläpitää luuston tiheyttä ja lihasten joustavuutta. Työikäisille suositellaan viikoittain 2h30min ajan kevyttä tai 1h15min rasittavaa liikuntaa kestävyyskunnon parantamiseksi sekä kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikkeidenhallintaa. Liikunnaksi kelpaa myös pienet kävelypätkät, vaikkapa kotoa bussipysäkille. Iäkkäiden liikuntasuosituksessa korostetaan työikäisiä enemmän lihaskuntoa parantavaa ja säilyttävää liikuntaa.

Nuku laadukkaasti!

Unen aikana aivot prosessoivat päivän aikana tapahtunutta, opimme uutta, jäsennämme vanhaa. Keho lepää ja palautuu. Unen tarve on yksilöllinen, ja unen määrän ohella unen laatu on tärkeää. Unen laatua voi parantaa kotikonstein liikkumalla, mielellään ulkoilmassa, viettämällä valoisaan aikaan aikaa ulkona ja välttämällä tietokoneen ja kännykän käyttöä iltaisin. Myös alkoholi ja nukahtamislääkkeet huonontavat unen laatua. Jos uni ei virkistä, on syytä selvitellä unta heikentäviä tekijöitä. Stressi heikentää unen laatua, samoin unenaikaiset hengityskatkokset ja hapenpuute. Hyvin harvoin unilääke on ainoa ratkaisu.

Ota stressi hallintaan!

Kaikkiin stressaaviin tilanteisiin emme voi vaikuttaa, mutta vaikuttakaamme niihin mihin voimme. Joskus vaatimustason laskeminen auttaa. Jokaisen on hyvä myös opetella keinoja rentoutua. Toisilla toimii liikunta, toisilla lukeminen, käsityöt tai mikä ikinä kenellekin. Luonnossa liikkumisen stressinhallintavaikutuksia ei voi vähätellä.  On hienoa, jos ihmissuhteet antavat enemmän kuin ottavat. Elämä on täynnä velvollisuuksia, mutta muista myös, että vapaatakin aikaa tarvitaan. Ja muista, että et voi olla iloksi toisillekaan, jos voit itse huonosti.

Aiheesta lisää: https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512099504/koko-naisen-terveys/

Anna Sillanpää

Yleislääketieteen erikoislääkäri